Samaa paskaa.

Hip hei ja täällä taas. Tosin lähinnä ilmoittamassa, että nyt oon niin kipee että ihme jos saan postattua mitään pariin päivään. Iski nimittäin mahatauti, ja olo ei todellakaan ole kovin vahva. Mutta kyllä tästäkin selvitään, jos ei muulla niin huumorilla! Ja tässä teille sitä huumoria parhaimmillaan! :D

Pieni, punainen ja rusetilla varustettu.

Meinasin ihan unohtaa esitellä sen söpöimmän ale-löytöni! Tämä kun osui silmiini, tuli välittömästi kesäinen olo. Jotenkin en osaa yhdistää mielessäni pieniä laukkuja talveen. Se vain on jotenkin väärin. Pieneen laukkuun ei saa survottua varavillasukkia, käsineitä, mahdollisesti pipoa ja käsivoidetta. Pienet laukut kuuluvat auttamattomasti kesään ja siihen vapauteen kun mukana ei tarvitse välttämättä olla juuri mitään! Voih! Tulispa se kesä jo pian...

Pieni, punainen ja rusetilla varustettu laukku oikein huutaa kesää. Siinä on pitkä hihna jonka saa näpsästi pois jolloin jäljellä on pieni, punainen ja rusetilla varustettu clutch iltamenoihin. Tai mikä ettei päivämenoihinkin. Kesäkaipuu iski todella lujaa tässä kirjoitellessa. Pitäsköhän vähän pöyhiä bikinivarastoansa ja katsoa joku kesäleffa jos tämä tästä helpottaisi...

Rautakaupassa.

Kyllä vain, tuossa jokin aika sitten kävin rautakaupassa oikein ostoksilla. Listalta löytyi pinta-asennettava ulkopistorasia, 5 metriä MMJ3x1,5S ja 8-10 TC-kiinnikkeitä. Kaikki löytyivät K-raudasta, jos jollakin on tarvetta moisia ostaa... Projektini oli asentaa äidilleni varaston seinään pistorasia. Ja kyllä, luvat on kunnossa! :D

Ihan hirveästi ei remonttiasua tarvinnut miettiä. Tietysti remonttifarkut joihin ihan itse tuunasin noita repaleita kun eivät olleet riittävän uskottavat. Myös maalitahrat ovat ihan oikeista maalaushommista muistoina. Lisäksi tarvittiin asenne-paita, koska se nyt vain on fakta, että kun tämmöinen pieni tyttö menee rautakauppaan  shoppailemaan niin setät vähän ihmettelee. Egobuustaus oli siis tarpeen, ja mikäs sen parempaa kuin kaima paidassa uhoamassa! Suureksi ilokseni löysin kaapistani vaalean turkoosin boleron jota käytin viimeksi varmaan joskus keväällä. Iloinen jälleennäkeminen todellakin.

Asennukset onnistui mitä parhaiten, vaikkakin pimeä yllätti ja jouduin jatkamaan toisella kertaa homman loppuun. Loppu tarinassa on siis onnellinen; kukaan ei saanut sähköiskua, minä en palellut ulkoduunissa, äippä saa viriteltyä tulevina vuosina jouluvalot etupihaankin mitenkäs tykkää, ja veli saa auton piuhan päähän talvella kovilla pakkasilla. Tykkään onnellisista lopuista! :)

Hillityt alet.

Onnistuin välttämää vuodenvaihteen alet mielestäni kohtuullisen hyvin. Vain pari jotakin ihan pientä juttua tarttui mukaan, mutta ne olivatkin niitä erityisen mieluisia juttuja. Olen ehkä "aikuistunut" alejen suhteen hieman, ja hyväksynyt sen että ei määrä vaan laatu. Ja tietysti se, että en enää osta jotakin vain koska se sattuu olemaan puoli-ilmainen niinkuin joskus hurjina nuoruusvuosina saatoin tehdä... Huteja tulee aina vain vähemmän! Go minä! Tähän saattaa kyllä vaikuttaa myös se, että jatkuvasti on joku ale. Aikaisemmin oli vain joulun ja juhannuksen jälkeen, nyt mitä lie midseason saleja ja muita. Menee hohto koko aleista tuommosella! :D

Ensimmäisenä jotakin mistä olin todella innoissani kun löysin! Ainakin kilometrin mittainen punainen kaulahuivi! Tämä on ollut ahkerassa käytössä siitä asti kun pelastin sen uuteen rakastavaan kotiin. Parasta tässä on se, että voi kietoutua ja kääriytyä miljoonalla eri tavalla punaiseen pehmoisuuteen.

Toinen ostos onkin sitten enemmän mukavuusalueeni ulkopuolelta, nimittäin kaulakoru. Pitkä ja riippuva sellainen. Yleensä olen suosinut kohtuullisen pieniä ja sieviä koruja, mutta poikkeus vahvisti säännön tällä(kin) kertaa. Korun ketjuun on kiinnitetty pieniä sydämiä ja laattoja joissa on kauniita sanoja. Todellinen hyvän mielen koru. Vielä pitää vain totutella tuohon roikkumiseen...

 

 PS. Olipa näppärää laittaa hyvän mielen koru keskisormi-paidan seuraksi! :D

Nyt kävi näin.

Myönnän että joissakin asioissa olen aivan järkyttävän kärsimätön. Tästä täydellisenä esimerkkinä on mintunvihreän kynsilakan metsästys. Jota en siis edes metsästänyt. En poikennut mihinkään kynsilakkoja myyvään kauppaan, kyseisen lakan olisi pitänyt vain ilmestyä tyhjästä kynsilakkakoriini. :D Noh, tavallaan se sitten ilmestyikin... 

Eräänä iltana päätin vain askarrella kyseisen värisen lakan siitä mitä hyllystä ja koreista jo löytyy. Tiesin, että valkoinen helmiäisenhohtoinen lakka löytyy, ja olin melkeinpä varma että omistan myös reippaan vihreän lakan. Tästä sitten vain tippa kerrallaa liruttelin vihreää valkoisen sekaan välillä reilusti sekoittaen ja thadaaaaa!

Sävy ei kyllä ole ihan sitä mitä kuvittelin (vihreässä oli yllättävän paljon sinistä), mutta kyllä tämä pahimman minttusormenpää-himotuksen kaatoi. Nyt voin keskittyä etsimään sitä oikeaa sävyä. Tiedän että se on jossakin tuolla, vain odottamassa että bongaan sen pienen purkin. :)

Semispontaanin blogitauon loppu.

Long time, no see... Hienoisten kasaantuneiden teknisten ognelmien vuoksi blogi on ollut himpun verran hiljaa. Ja kun en kestä tekniikan pettämistä niin sitten kiukustuin ja mökötin itsekseni pari ylimääräistä päivää bloggerille, blogilistalle ja kadonneelle kameranpiuhalle ennenkuin sain itsestäni irti sen verran että tulin taas kirjoittelemaan höpö-juttuja.

Vähälihainen tammikuuni voi kohtuullisen hyvin. Tosin, päädyin muuttamaan sääntöjäni niin, että en osta kotiin lihaa, mutta kerta loisin muidenkin ihmisten jääkaapeilla niin siellä syön mitä on tarjolla. Eli myös lihaa. Olisi väärin laittaa läheiset "kärsimään" kummallisista päähänpistoistani. ;)

Ja tässä lähes jokapäivään mahdutettava herkku! Miten olen selvinnyt tähän asti ilman blenderiä ja "vitamiinioksennuksia"? Vitamiinioksennus on tietysti lempinimi uusimmalle koukutukselleni, eli hedelmä/marjamuhjulle. :D Kuulostaa todella houkuttelevalta, eikös? Suosikkicomboksi on muodostunut ananas-päärynä-banaani. Aivan vastustamatonta!

Rupesin tuossa miettimään, että olen aloittanut vuoden juurikin niin mille yleensä naureskelen. Elämäntapamuutos on yksi hirvittävimmistä sanoista ikinä. Noh, niin siinä vaan on käynyt. Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia ja hedelmiä. Ja tietysti aloin taas käydä tanssimassa! Eli lisää liikuntaa. Siis kaikki kliseet on nyt ruksattu kaavakkeesta... :D

Perstuntuma-keitto.

Otsikko kertoo jo paljon! :D Onko muilla koskaan ongelmana mitä tehdä perunamuusin jämälle josta ei ihan ole enää edes kalapuikkojen seuraksi? Tee siitä keitto! Kyllä vain, nerokkuutta. Tähän ihmeruokaan tarvitaan sen jämämuusin lisäksi paria muuta kasvista mistä satut tykkäämään. Ohje on siis hyvin hyvin muunneltavissa oman maun mukaiseksi. Omaan superkeittooni laitoin sen jämämuusin lisäksi pienen bataatin, palasen palsternakkaa ja sipulin. Mausteeksi löysin jämät jääkaappiin jääneestä Creme Bonjour Sipulisekoituksesta ja nesteeksi kasvisten keitinlientä.

Tee näin: Kuori ja pilko valitsemasi kasvikset ja keitä kypsäksi. Nakkaa muusi ja keitetyt kasvikset blenderiin Creme Bonjourin kanssa ja anna muhjuuntua. Maista ja mausta miten tykkäät. Lisää keitinlientä kunnes keiton koostumus on mieluisa. Kippaa lautaselle ja laita päälle vaikka raejuustoa. Enjoy!

Haavekenkiä.

Kenkähaaveita hassunhauskan Irregular Choicen jemmoista... Selailin IC:n nettialeja ja kaikkea kivaa osui silmiin, tietysti. Ihan kaikille jännimmille kengille edes minä en lämmennyt, mutta muutama pari erityisesti ihastutti. Voi jospa budjetti vain aintaisi myöten edes vähän, mutta tällä kertaa täytyy tyytyä ihastelemaan ja haaveilemaan.

Näillä kehtaisi kulkea keväällä.

Haaleaa vaaleaa minttua. Söpömpiä saa etsiä.

Näiden megarusettien kanssa ei ainakaan jä ilman huomiota.

Ihanan kotikutoiset. Nämä ottaisin kotiin heti!

Ruusuke!

Näitä saappaita olen himoinnut jo vaikka kuinka kauan.

Toi varvas-juttu vaan on niin söötti!

Punaista, romanttista ja ruusukkeista. Tykkään!

Kirsikat balleriinoissa, nerokkuutta.

Taidan olla hurahtanut kaikkiin hörsöttimiin... :D

Kesämallistoahdistusta.

Todella mukavaa kun näin heti tammikuun alkuun postiluukusta kolahtelee kesämallistoja ja sähköposti lähes tukkeutuu viesteistä "talviale loppuu, tilaa ajoissa kesävaatteet ettet vain jää ilman..." Näin ihmisille aiheutetaan vain aivan hillitöntä kesäkaipuuta! Tämä on vääryys, kun ulkona on pakkasta ainakin sata astetta eikä kesämekkoa voi käyttää edes pilkkihaalarin päällä, tai alla, miten päin vain... Aloin purkaa turhautumistani ja kasasin parit pienet kollaasit siitä mistä tulevan kesän pukeutumiseni todennäköisesti tulee koostumaan.

Mukana tulevan kesän menoissa on tietysti tutut ja turvalliset farkkushortsit, kesämekot, balleriinat ja muut, mutta (älkää kertoko kenellekään) olen alkanut lämpenemään bf-farkuille. Jaiks, oikeesti! Mutta jotenkin olen saanut päähänpinttymän, että ne olisivat täydelliset pitsitopin ja korkkareiden kanssa. Ja tämmöisiä kuviahan on nähty jo ainakin pari kesäkautta, mutta nyt vasta olen havainnt sen nerokkuuden. Kyllä vain, lämpiän todella hitaasti tämmöisille jutuille... Jälkiherränneisyys kunniaan! Ehkä viiden vuoden päästä keksin että legginssit on jees... NOT! Mutta pilkkumekko on must tälle kesälle.

Ja sitten asusteisiin. Tänä kesänä meinaan löytää ne täydelliset gladiaattorisandaalit joita ilman jäin viime kesänä jälkiheränneisyyteni takia. Lisäksi kietoudun huiveihin, kukallisiin, ruudullisiin, yksivärisiin ja batiikkivärjättyihin kuten tähänkin asti, mutta toivottavasti päähäni eksyy myös vaalea hattu. How cool is that? Ajattelin myös että isot värikkäät korut käsissä voisi olla kivoja. Isoja sormuksia, rannerengasröykkiöitä ja ehkäpä myös huiveja... Niin, ja aurinkolasit tarvitsen rikkoutuneiden tilalle! Mielellään jotkut suuret mutta kevyet.

Kokonaisuutena aika värittömältä kesäni toistaiseksi kuitenkin näyttää. Noh, luotan siihen että tuleva rusketukseni korvaa värivajetta. :D Kaikki kuvat muuten H&M nettikaupasta.

PS. Heluan tuommoisen hammastahnan värisen kynsilakan! Minttusormenpäät, nam...

Vähälihainen tammikuu.

Bongasin Geek Is the New Black-blogista Micaelan haasteen lihattomasta tammikuusta. Tämä tempaushan on saanut paljonkin huomiota ja Facebookissa ryhmään on liittynyt aivan valtavasti väkeä. Itse, vannoutuneena lihansyöjänä, otan haasteen jännityksellä vastaan. Annoin itselleni luvan syödä kalaa, kananmunia ja maitotuotteita entiseen malliin. Ihan täysin vegeksi en siis uskalla kylmiltään ruveta! :D Esimakua haasteeseeni sain eilen kun kävin ulkona lounaalla Kaksiossa Tampereella vierailleen ystävän kanssa. Punnitsin lohileivän ja kasvisleivän välillä ja valitsin reippaasti kasvisvaihtoehdon. Oli muuten HY-VÄÄ!

kuva

Tiedossa on siis paljon kalaa (toivottavasti), kasvissosekeittoa, punajuuripastaa, linssipataa, pinaattilettuja, halloum-hampurilaisia, sienikeittoa, kasvisgratiinia ja paljon paljon uusia kokeiluja keittiössä.  Jos onnistun taikomaan jotaki ihan superhyvää, laitan ohjeen tänne blogiin. Tänään ainakin on tiedossa uunilohta katkarapujen kanssa kermakastikkeessa ja mahdollisesti muusia.

 

Tänään käyn vihdoinkin ostamassa blenderin että ei tarvitse enää muusinuijalla vääntää sosekeittoja. Ja olen ehkä hieman hurahtanut smoothie/fruitieisiin joihin törmäsin Arnoldsissa. Kyllä, juuri siinä donitsimestassa! Pakastimen tyhjennys marjoista tulee siis suoritettua tässä samalla. Miten näppärää! :D

Helmaa ja röyhelöä.

Ja ettei itse aihe unohtuisi, saa juhlavaatetus oman postauksensa. Kaamea oli arpominen kolmen hameen välillä, mutta voiton vei lopulta leveähelmainen kisaaja kahden kapeamman vaihtoehdon edestä. Toppi oli aivan selvä valinta, sillä kuten pari postausta sitten mainitsin, ihoni on kurjassa kunnossa eikä dekolteeni ollut poikkeus sääntöön tuona iltana. Kaikki siis vain piiloon! :D Tykkään kyllä tästä topista aivan valtavasti. Vähän (eli paljon) röyhelöä ja vyö joka tietysti laitetaan rusetille. Nuo rimpsut muuten jatkuvat selässäkin.

 

Eihän burleski-henkisiin kemuihin voi mennä ilman saumasukkiksia ja peeptoe-korkkareita. Ei vain voi! Paitsi ehkä kesällä voin luopua sukkiksista... Ensimmäistä kertaa kesäisen jalkoja hiertävän leffareissun jälkeen kiskaisin nämä Seppälästä löytyneet korkkarit jalkaan. Pelotti muuten ihan hirvittävästi että rakkoarmeija uusiutuu, mutta tällä kertaa selvisinkin rakoitta. Jes! Yhdet korot on taas kesytetty.

 

 

toppi ja hame H&M / hihat Sokos / hansikkaat äipältä saatu / kengät Seppälä / takki Ellos / saumasukkikset New Look

Ja näin vaihtui vuosi.

Tässäpä vähän uuden vuoden biletunnelmia. Aika rauhallisesti vaihtui vuosi tällä(kin) kertaa, ja suunnitelmat muuttuivat viikon aikana ainakin kolmesti. :D Tähän siis päädyttiin, kaksi tyttöä, kuivaa ja makeaa kuohuviiniä sekä Laternan tanssilattia kera kauniiden ja kimaltavien kanssajuhlijoiden. Illan esityksistäkin napsastiin parit kuvat, mutta ovat kyllä semmoista raemössöä etten niitä tänne laita...

 

Aamu.

Talvikäsille.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! Nyt kun bileistä koitetaan selviytyä colan ja naksujen avulla ei voi vaatia kovin syvällistä analyysia kuluneesta vuodesta, tai edes eilisestä illasta. Sen sijaan haluan hehkuttaa erästä loistavaa tuotetta jonka Joulupukki (tai oikeastaan Joulumuori) oli jemmannut pakettiini. 

Neutrogenan käsivoide! Kuivat, rohtuneet, koppuraiset, halkeilevat, kutiavat käteni ovat löytäneet pelastuksensa. Olen kokeillut ehkäpä noin miljoonaa eri käsivoidetta ja myös pettynyt sen noin miljoona kertaa. Tämä oli poikkeus. Ihana ja helpottava poikkeus pettymysten sarjassa.

Eivät kädet vielä ihan salonkikelpoiset ole, mutta enään ei ole halkeamia sormenpäissä. Ei myöskään ihan mahdottomia hilseileviä rupisia alueita kämmenselässä ja sormien välissä. Aivan mieletön helpotus, sillä tämä talvi on ollut ensimmäinen kun käteni ovat kuivuneet ja oireilleet. Jotenkin tämä talvi on ollut aivan erityisen hankala atooppiselle iholleni. Raavin kaiken mihin yletyn, eikä kortisonia voi jatkuvasti käyttää. Jäätävää mielenhallintaa on siis harrastettu etten olisi kävelevä rupi koko tyttö. :D Hoi muut atoopikot, onko tämä talvi ollut muille erityisen hankala vai kärsinkö yksin? Vielä pitäisi saada kasvojen iho hoidettua. Kosmetologi, here I come! Jos löydän helpotuksen kasvojeni ihon kuivumiseen ja hilseilyyn, voisin tehdä siitäkin postauksen. Tiedän etten ole yksin ihovaivojeni kanssa.

Ihmevoide! Salaisuus tässä taitaa olla tuo mystinen Norwegian Formula. Kyllä ne norjalaiset vaan osaa... :)