Fiksumpi minä.

Kun ensin pää hiessä kirjotetaan ja päivitetään työhakemuksia ja CVitä, kiikutetaan hakemukset niiden vastaanottajille ja odotellaan ja odotellaan ja odotellaan, niin pian koittaa aika kun pitäisi valmistautua työhaastatteluun. Jaiks! Kauluspaidan silittämisestä tämä kaikki alkaa... Vihaan silittämistä! Aivan uskomattoman vastenmielistä puuhaa.

En oikein osaa kokea työhaastattelua semmoisena tilanteena että pitäisi panostaa pukeutumiseen erityisen paljon. Toki siisti ja edustava pitää olla, mutta ei ole tarvis tälläytyä jos se ei yleensäkään kuulu tapoihin. Musta ja valkoinen tuntuvat turvalliselta (ja ehkä vähän tylsältäkin) vaihtoehdolta, mutta mieluummin kutsun sitä klassiseksi. :D 

Ilman voimasaappaita on turha edes kuvitella lähtevänsä hiillostettavaksi! Ja kun tähän lisätään vielä nahkainen vyö ja supersalkku, on homma ainakin vaatetuksen puolesta hanskassa. Kalevalakorun Lumikukkaa korviin ja sormiin, nimikoru kaulaan ja se on siinä. Tietysti takki, nahkahansikkaat ja huivi on myös oltava fiksut. Ja haastattelun jälkeen taas jännitetään!

housut, neule ja kauluspaita H&M / vyö äipältä pihistetty / saappaat Aleksi 13

Joulukukkani.

Ja näin on jälleen joulusta selvitty halkeamatta joulupöytään ja polttamatta kenenkään kotia kynttilöillä!  Toivottavasti kaikilla on ollut lämpöinen joulu pakkasista huolimatta! Lahjakasastani päätellen olin ollut erityisen kiltti viime(kin) vuonna. Onpas muuten mukavaa palailla blogiin pitkähkön työtaukoilun jälkeen! Joku sanoo että kun kohta vaihtuu uusi vuosi niin pitäisi olla uudet kujeet. Noh, ehkäpä niin onkin mutta blogi pysyy samanlaisena hömppäilynä kuin tähänkin asti. Ja tähänastisesta huikealla aasinsillalla (mikä muuten on aasinsilta?) siihen, että vielä esittelen vähän kukka-juttuja, sitten ne taitavat olla historiaa...

Kuten kaikki varmaankin tietävät, olin puutarhalla tekemässä jouluasetelmia myyntiin ja tietysti tein yhden myös itselleni. Siis ihan vain omaksi iloksi ja juuri sellaisen kuin halusin. Asetelmaani valitsin vain pari kukkaa, pienen enkeli-koristeen ja rusetin. Ja viritin siihen valot. Olen aika ylpeä aikaansaannoksestani!  Tänä vuonna jouluni oli valkoinen ja vihreä, hopeisella kimalluksella. Kukapa olisi uskonut? ;D

 

  

Kukat: valkoinen kaktus, skimmia ja muratti. Paristoilla toimiva LED-nauha Clas Ohlson.

Uuden vuoden suunnitelmia?

Jos vielä joku miettii kuumeisesti mikä olisi Uuden Vuoden ohjelma, tässäpä teille ehdotus! Laternassa järjestetään huikeat burleskilla ja taikuudella maustetut UV-pippalot, parempia kemuja tuskin kaupungin vilinästä löytää. Lippuja voi kysellä Nitrobabesta ja Kahvila Valosta. Esiintymässä (tietysti) Tampereen omat ihanaiset burleskitytöt Olivia Rouge, LouLou D'vil ja Cherrie A. Dorable. Taikuus-osiosta huolen pitää Jose Ahonen. Älkääkä unohtako kiskoa jalkaanne tanssikenkiä, sillä musiikista vastaa Mr. Willy D'vil.

Joululahjani itselle.

Tietenkään en malttanut odottaa itse ostamani joululahjan käyttöönottoa jonnekin ikuisuuden päähän jouluaattoon. En siis tehnyt itselleni pakettia. Ja vaikka olisin tehnytkin, niin se olisi pitänyt varmaankin jemmata äipälle etten olisi avannut sitä ennen aikojaan. Itsehillintä? En ole kuullutkaan... :D

Lahja itselle on siis Indiskasta ostettu lärpäkevillapaita taskuilla. Testattu vyöllä ja ilman vyötä,  hameen ja farkkujen kanssa, toimii loistavasti. Harmi kun en tajunnut ottaa kuvaa takaa, olisitte nähneet miten kiva neuloskuvio tässä oikeassa elämässä menee. Noh, seuraavalla kerralla ehkäpä.

Neuleessa on ihan oikeaa villaa ja mohairia + erinäisiä tekokuituja, mutta se, että neule ei ole akryylilampaasta kerittyä on valtaisa plussa! Neule on aika ohut, mutta silti lämpöinen. Olen periaatteessa asunut tässä paidassa (siis kun en ole ollut töissä) siitä asti kun annoin itselleni luvan ottaa sen käyttöön. Vähän saattaa kutittaa hihattoman topin kanssa, mutta pitkähihainen paita vaan alle ja kutinat loppuu siihen. :)

 

Ja mikä parasta, tässä on huppu! Pienen ikuisuuden olen etsinyt neuletta jossa olisi huppu ja nyt sen löysin. Kaikki kaivattu siis samassa neuleessa, kukapa olisi uskonut että näin saattaisi käydä.

 

toppi, hame ja pipo H&M / neule Indiska / farkut, sukkikset ja pitkät sukat Seppälä

Lempparimekko.

Olen ehdottomasi sunnuntaimukavuuden kannalla. Ja punaruutuinen paitamekko on sunnuntaimukavuutta parhaimmillaan. Jos olisi pitäisi valita yksi vaate jota pitää maailman loppuun asti, se olisi juurikin tämä suurimmaksi talvisuosikiksi noussut lämpöinen ruutupehmoisuus. Tämä on jatkuvasti joko pyykissä tai päällä.

 

Tänään oli ihan älyttömän kaunis päivä! Rakastan Tamperetta tämmöisinä aurinkoisina ja valoisina talvipäivinä kun puut on kimaltavia, koski höyryää ja lumi narisee kävellessä. Ja melkein hienosti tarkenin kun aamupäivällä poikkesin Joulutorille (joka muuten on aivan huikea tänäkin vuonna) haahuilemaan ja Indiskaan ostamaan itselleni jouulahjan. Itselle ostetut lahjukset tämmösinä aikoina kun lahjan ostamisen pystyy perustelemaan lähes järkevästi on ehkäpä niitä parhaita itselle ostettuja juttuja. On ihan eri asia ostaa itselleen jotakin kuin että ostaa itselleen jotakin lahjaksi. Eikös ole ihan eri fiilis näissä vaihtoehdoissa? Mietin tässä että pitäisiköhän oikein paketoida tämä ostokseni ja avata aattona, vai ottaisinko heti käyttöön... Tätä jään miettimään glögimukin ja rusinoiden kanssa.

Ai mitä mä oon tehny?

Joulukoreja. Niitä olen tehnyt viimeisen viikon. Ja tulen tekemään vielä ensi viikonkin, ja sitä seuraavan. Aamupäivästä iltaan asti reippaana. Kyllä vain. :D Isoja koreja ja pieniä koreja. Tuoksullisia ja tuoksuttomia. Luomuja ja kimaltavia. Multaa, jäkälää, meriheinää... Ja tekolunta ja glitteriä ja ja ja...

 

Vielä seuraavat pari viikkoa melkeinpä asustelen puutarhalla joulukoristeiden, rusettien, korien ja kukkien keskellä. Ei sinällään huono asia ollenkaan, en vain kerkeä mitään muuta tekemäänkään. Enkä ajattelemaan. Eilen illalla yllätin itseni miettimästä erästä tiättyä hopeisen sävyistä koria, että laittaisinko siihen valkoisen vai sinisen rusetin, ja sopiikohan siihen lumiukko-koriste...

 

On mulla siellä pari karvaista ystävääkin joita aina välillä päästän ulkoilemaan. Yritin ottaa koiruuksista sievää yhteiskuvaa, eipä onnistunut kun ei nämä karvasalamat ole hetkeäkään paikallaan.

 

Loppuun siis vielä toteamus, että älkää ihmetelkö jos blogissa on hiljaista. Minut löytää puutarhalta rusettikasan takaa, koripinon vierestä. Naama ja kädet mullassa ja jäkälää pipossa. Saan varmasti  vielä joulukoreista yliannostuksen. Onneksi Joulu on vain kerran vuodessa!

Tässäpä nämä nyt viimein ovat! Pikkujoulupostauksessakin vierailleet, Tampere Vintagesta pelastetut, (minulle) uudet, mustat, huikeat täydellisyyskorkkarit. Ihanan siloista mokkanahkaa, avoin kärki ja päällä rusetin tapainen. Voiko muuta vielä toivoa? No tietysti voi! Nimittäin nämä ovat kuin omaan jalkaani tehdyt. Olen tainnut syntyä väärälle vuosikymmenelle? :D

 Kengät tuoksuvat nahalle ja vanhalle. Vähän kuin komerolle tai vintille, pimeälle ulakolle. Ja jos oikein tunnustelee pohjaa sisäpuolelta, voi tuntea niitit.

 Suutarilla täytyy vierailla, tarvitaan uudet korkolaput. Ja mielellään vinkkejä miten hoidetaan kenkiä joiden ulkopohjakin on nahkaa. Ja jos suutari osaa kertoa enemmän Wallenbergsin kegistä ja historiasta, aina parempi. Rakastan tarinoita esineiden takana.

 Ehdin jo miettiä mitä kaikkea kengät ovat ehtineet nähdä. Paitsi sen komeron tai vintin. Ehkäpä juhlia ja tanssiaisia, kauniita leninkejä ja muita sieviä kenkiä.Tai toimiston jossa sihteeriköt neuletakeissaan helmet kaulassa kirjoittavat raportteja ja suunnittelevat kokouksia.

Mutta sitä ei kukaan tiedä, mitä nämä vielä tulevat näkemään...

Jouluinen Designtori.

Poikkesin ystävän kanssa sunnuntaina Designtorilla vähän tutkailemassa mitä kaikkea kivaa olisi tarjolla. Samaan syssyyn tsekkasimme Tammelantorille ilmestyneen Joulutorin. Asun aivan Tammelantorin vieressä enkä tiennyt että siellä oli kauheat hulinat käynnissä! Noh, itse en mitään löytänyt koko reissulta, en ulko- enkä sisätorilta. Tai toki löysin, mutta budjetti on juuri nyt tarkkailun alla eli ylimääräiset shoppailut on pannassa. Mutta silti oli kivaa hypistellä ja ihmetellä kaikkia nättejä juttuja!

Eikä ihan tyhjin käsin tarvinnut kotiin tulla, sillä Pakkahuoneella oli jaossa lehtiä! Jeee! Uusimmat numerot Oliviasta ja Divaanista oli oikein kiva kiikuttaa kotiin selattavaksi. Kotimatkalta nappasimme mukaan ruuaksi kiinalaista ja siirryimme eväinemme sohvalle katsomaan kaikkien tyttöleffojen äitiä, nimittäin Cluelessia. Miten on mahdollista, että aina vain jaksaa katsoa sitä samaa leffaa jota on tuijottanut viimeisen 15 vuotta? Pitäisi varmaan huolestua itsestään... :D

Huomasin muuten, että Alicia Silverstonen esittämässä Cherissä ja Gossip Girlin Blairissa on jotakin samaa näköä. En vielä ole onnistunut keksimään että mitä se on, mutta jos sen ikinä keksin, raportoin tänne välittömästi! Ehkä huulet ja katse tai jotakin... Tätä täytyy tutkia.

Kerta oli sunnuntai, oli päälle kiskottava jotakin helppoa ja mukavaa. Toppi ja neule taitaa olla helppoutta parhaimmillaan yhdistettynä farkkuihin. Jalkaan nahkasaappaat joissa vain vähän korkoa ja menoksi! Aktivistitakki toimii kivasti korkosaappaidenkin kanssa ja jos olisi ollut kylmä, olisin voinut mennä hupun sisään suojaan. Edellisen illan nutturakin oli vielä ihan iskussa.

neule, toppi ja takki H&M / farkut Vero Moda / saappaat Aleksi 13 / vyö äipän jemmoista

Pikkujoulushotti ja apuja kaivataan kuvien kanssa!

Lauantain pikkujoulujen ykkösdrinkki (ainakin itselle) oli Kuningatarshotit! Ja näitähän voi sitten varioida ihan oman mielensä mukaan, että käyttäkää rohkeasti mielikuvitusta kun valitsette likööriä ja mehukeittoa. Meillä oli vadelmalikööriä ja mustikkakeittoa ja tietysti kermaa. Tuli aika jouluisen värisiäkin.

Ja näin se tapahtuu:

1. Kaada shottilasi puolilleen valitsemaasi likööriä.

2. Kaada varovasti mehukeittoa liköörin päälle. Jos arveluttaa, voit valuttaa keiton lusikkaa pitkin.

3. Ravista kuohukermaa purkissa niin että se ihan aavistuksen paksuuntuu. Kaada, jälleen varovasti, kermaa shotin päälle. Taas lusikka on hyvä apu jos haluaa erityisen nättejä shotteja.

4. Kippaa juoma kerralla naamariin. Jos liköörin jälkimaku yököttää, voi shotin ainekset sekoittaa keskenään. Silloin ei tarvitse edes huolehtia siitä miltä shotti näyttää. Vaikka loppuillasta sillä ei muutenkaan ole väliä. :D

Mutta hei, viisaammat! Nyt kaipaa apuja. Kertokaa miten saan laitettua tänne isompia kuvia venyttämättä kuvaa kirjoitusvaiheessa, koska silloin kuvista tulee iha suttua. Pitääkö kuvat ensin käpistellä sopiviksi jollakin ohjelmalla? Jos niin, niin mitä ohjelmaa suosittelette? Pitääkö ladata jonkun mutkan kautta? Voiko koodiin tehdä muutoksen kuvien koolle? Mitä ihmettä mun pitäis tehdä? Olen hukassa... Hjälp!

Pikkujoulun punainen.

Kuinka monta joulutorttua voi tyttö syödä muuttumatta itse joulutortuksi? Eilisen ja tämän päivän saldo varmasti ainakin 10. No jos vielä yhden... Eilen pidettiin tyttöjen voimin pikkujouluja. Poikiankin oli kutsuttu, mutta eivät päässeet paikalle asti. Heidän onnensa, tavallaan, nimittäin meidän tyttöjen illoissa jutut jaotellaan "mitä roisimpi, sen parempi".

En voinut vastustaa kynttilöiden kuvaamista, niitä siis seuraavaksi. Ja joku joulutortun kulmakin osui kuvaan...

Ja sitten sitä kaikille hehkuttamaani punaista pikkujoulumekkoa! Vaikka on siinä yksi pieni miinus. Nimittäin kaula-aukko on hieman avoin. Tämä asia korjaantui hakaneulalla, niinkuin niin moni muukin. Ja kyllä sitä muutakin päälle osui. Kuten esimerkiksi Tampere Vintaesta ostamani korkkarit. Tuo takin suuri huppu on muuten aivan täydellinen pelastus jos ei Myy-nyttyrän takia voi laittaa pipoa!

takki ja saappaat Ellos / mekko ja kaulahuivi H&M / bolero Sokos / pilkkusukkikset (joiden pilkut ei nyt näy) New Look / korkkarit vintage

Rakas Joulupukki...

Taisin löytää kivoimmat korvikset ikinä! Tai ainakin kivoimmat pitkään aikaan...

Uteliaisuuttani kurkistin Tampereen keskustaan muuttaneen Urban Luxury Landin sivuja ja nettikauppaa ja siellähän oli vaikka mitä kaikkea kivaa niin naisille kuin miehillekin! Liikkeellä on varastoissaan valtaisa määrä ulkomaisia nimekkäitä tuotemerkkejä kuten Christian Audigier, Ed Hardy, Friis & Company ja Disney Couture Jewelry.

kuva

Jos kiinnostus heräsi kannattaa vilkaista nettikauppaa, tai jos mahdollista, poiketa Tampereella liikkeessä osoitteessa Satakunnankatu 14 A. Liike on auki arkisin 10-18 ja lauantaisin 11-16. Itse taidan suikata kurkistamaan liikettä sisältä ehkäpä jo tällä viikolla!

Liian talvista.

Hip hei, ei ota hakemusahistus laantuakseen millään vaikka onkin enää viimeistä silausta vaille. Työnhaku on rankkaa puuhaa! Vähän onneksi pääsee irroittautumaan launataina kun on pikkuista joulua taas tiedossa, ja pääsen ulkoiluttamaan virallisen pikkujoulumekkonikin. Voi jeee! :D Siihen asti kuitenkin pysyttäydyn mielikuvituksettomassa ja harmaassa menossa mukana ihan vallitsevien sääolosuhteiden tukemiseksi. Näin sanoessani tarkoitan, että pukeutumisinnostus on nollassa kun on vain kiskottava päällensä jotakin jäätymistä estävää.

Paljon kerroksia ja villaa. Niistä on tympeä talvipukeutuminen tehty. Ainkain nyt tuntuu siltä. Hienoinen kevätkaipuu alkaa nostaa päätänsä. Mutta, vajaan kuukauden päästä alkaa taas päivät pidentyä. Että kyllä se valo sieltä vielä takasin tulee!

Ja näin hisputtelin eräänä iltana kaakaolle kaupunkiin. Se oli juurikin se ilta, kun satoi pieniä timantteja jotka jäi puihin kiinni. Karvakengät jalkaan ja menoks! Vähän edes yritin keksiä jotakin kivaa asun piristykseksi. Nahkapalafarkut, pipoon kukka ja huiviin bätmän!

toppi H&M / neule Only / farkut GT / takki Vero Moda / kengät K-kenkä / pipo, huivi ja kukka tehty ite