Työhakemus- & CV-ahistus.

ARGH!!!!! Kuinka hankalaa, vaikeeta, mahdotonta voi olla työhakemusten kirjoittaminen ja CV:n päivittäminen?!? Kyllä, mulla on pohja työhakemukseen mutta kun vaihtaa alaa aivan täysin joutuu miettimään hakemuksen sisällön tyylin ihan uusiks. Ja sama homma CV:n kans... Onneks on blogi mihin voi tulla avautumaan näistä elämää hankaloittavista asioista ja purkaa kaikki mulla-menee-hermot-tää-on-kuraa-fiilikset. Heti helpotti!

kuva

Kiitos ja anteeksi!

Gossip Girl-koukussa!

Olen virallisesti, todella hyvin pahasti koukussa Gossip Girl-sarjaan. Kun sitä näytettiin telkkarista, en juurikaan ollut kiinnostunut. Mutta nyt, kun kuukauden sisään olen katsonut koko sarjan (okei, muutamaa 4. tuokkarin jaksoa lukuun ottamatta) olen hämmentynyt miten en ollun kiinnostunut sarjasta. Mikä ihme mua vaivas?

No jooo, sarjan juonikuviot on vähintäänkin kieroutuneet ja ennalta arvattavat juonittelut saattavat olla hiukan laimeita, mutta se puvustus! En ole vaivautunut ottamaan selvä kuka nero tämän sarjan vaatteiden takana on, mutta kyllä vain tekee työnsä oikein.

Olen erityisesti ihastunut Serena van Der Woodsenin (ihastuttava Blake Lively) tyyliin. Ripaus hippiä kaikkeen siihen klassisuuteen tekee lookista vain jotenkin niin täydellisesti toimivan! Toki Blaken luonnon suomat avut tekevät oman osuutensa... Tietyt kaavat puvustuksessa on havaittavissa, super lyhyet helmat (jotka sopivat kilometrikintulle) ja erityisesti iltapuvuissa avonaiset pääntiet (jotka tuovat, köh, no onhan se selvä mitä esille) ovat paljon esillä ruudussa, mutta asussa on aina joku juju. Tällaisen tyylin omaksuisin mielelläni itsekin! Hillitymmillä päänteillä ja hieman pitemmillä helmoilla varustettuna. Kiitos.

kuva

kuva

kuva

kuva

kuva

kuva

kuva

kuva

JOULU Designtori

Kun Tampere Vintagesta on selvitty, on aika valmistautua kolmatta kertaa järjestettävään jouluiseen Designtoriin jonka järjestää tietysti Design On Tampere! Blogiin klik!

Tapahtumapaikkana kaikille tuttu Pakkahuone ja ajankohtana 5.12 klo. 11-18. Ohjelmassa ostostelun lomassa mm. arvontaa, taidehuutokauppaa ja haastatteluja. Lippuja voi ostaa ennakkoon 3 euron hintaan Super Mukavasta, Vintage Gardenista sekä Design Boulevardista. Tiketit ovelta 4 euroa.

kuva

Vähän vielä Lanvin H&M höpötystä.

Kun ylimääräinen hehkutus on jo laantunut Henkkamaukan ja Lanvinin yhteistyön ympäriltä, on minun vuoro aloittaa! Itse en lähtenyt mukaan nettitaisteluun siitä kuka saa minkäkin mekon tai kengät tai mitä lie, vaikka siellä paljon kaikkea nättiä olikin tarjolla. Ei, oma hehkutukseni liittyy erääseen malliin jota tv-mainoksessa käytettiin.

Kuka tunnisti naisen joka käveli punaisessa puvussa juoksumatolla? Noh, en minäkään aluksi, mutta mietin ja mietin että kuka ihme tuo on kun näytti niin pirullisen tutulta. Ja sitten se valkeni! Miss Anne Tropy! Kyseinen upea neitokainen on burleskitaiteilija ranskasta. Aivan huikea esiintyjä. Itse olen tainnut nähdä hänen esiintyvän suomessa kolme kertaa. Mahtavaa miten erilaisia malleja onkaan käytetty tässä H&M kampanjassa!

Mustaa ja kultaa.

Useissa blogeissa on näkynyt haaste jossa kehoitetaan luomaan jonkun nettikaupan valikoimasta pikkujoulukemuihin passeli asu. Päädyin (jälleen) New Lookin ihmeelliseen maailmaan, ja tämmöisiä aarteita löysin!

Ajatuksena oli startata pikkumustasta ja lisätä siihen jotakin kimaltavaa. Ja niin myös tein! Laitoin kimallusta oikein huolella, että muillekin riittää jos on tarvis. Oikeassa elämässä en ehkä itse lähtisi näin kimallus-linjalle, mutta hey, nää mielikuvituspikkujoulut muistettais varmasti!

Siis pikkumusta joka kimaltaa jo hieman itsessään. En voinut vastustaa hieman pitsimäistä sifonkista helmikoristeltua kolttua millään. Mutta tässä kimallukset ovat vielä hillityt!

Kengissä onkin jo sitten selkeämpää blingiä! Ja näitä korkkareita voisin käyttää sujuvastikin oikeassa elämässä. Reilusti korokepohjaa, reilusti korkoa, vähän kultaa ja paljon pitsiä. Niistä olisi tämän kauden pikkujoulukorkkarit tehty. Homma paketoidaan jalkojen osalta mustiin sukkahousuihin.

Lopulta laukku ja asusteet. Laukku pikkuinen ja musta, hillityllä helmikirjonnalla (kuten mekkokin). Oikein näyttävä sormus ja seuraksi isoa korua myös ranteeseen. Valitsin rannekoruihin parit vaihtoehdot, yhden suuren musta-kultaisen korun tai noin miljoona pienempää kullan sävyistä rengasta. Jokaiselle jotakin. Lookki viimeistellään löysillä selkään laskeutuvilla kiharoilla ja koristetaan kimaltavalla hiuspannalla. Jouluista punaa huuliin ja baanalle! (miten mulle tuli kaamee hinku pikkujoulubileisiin?!?)

Se o talvi ny!

Oli se ensimmäinen kunnon pakkaspäivä! Ja tämä tyttö aivan innoissaan siitä että puut oli niin nättejä. :) Mikään ei ole talvessa parempaa kuin se, että ulkona on kauniin valkoista. No okei, on muitakin kivoja juttuja niinkuin villasukat, kuuma tee isosta mukista, huuruiset ikkunat ja höyryävä hengitys. Mutta nätit puut on talvisin se juttu.

Ensimmäisenä kunnon pakkaspäivänä halusin tietysti koeajaa uuden punaisen takkini. Ja kyllä vain, se on lämmin muutenkin kuin sävyltään. Ilman vyötä takki on aikamoinen teltta, mutta se onneksi takaa riittävät välikerrokset. Pitäsisi varmaan opetella tekemän kivoja solmuja vyöhön. Ja tumput on talvella must! Väliin saatan käyttää nahkahansikkaita, mutta tumput on juurikin ne käsineet talvisin jotka pitävät käpälät lämpiminä.

Takin iso kaulus/huppu yhdistettynä muhkeaan huiviin ja isoon pipaan toi turvallisuuden tuntua kylmää viimaa vastaan. Taisin kävellä ympäri kylää juurikin noin puoli naamaa näkyvissä ja rillit huurussa. Mutta tarkenin! Ja villasukista saatan luopua vasta Vapun tienoilla.

takki ja saappaat Ellos / farkut Vero Moda / tumput Seppälä / pipo GT / huivi Pietarista

Päällä Tre Vintagessa.

Vielä vähän Tre Vintagea, sitten lupaan vaieta aiheesta. Kunnes tulee uusi. Niin! Ja kengistä jotka ostin saatatte vielä kuulla/nähdä. Mutta muuten lupaan että tämä hehkutus loppuu hetkeksi. :D

Muutan ihan juur asumaan tuohon mekkoon. En vain oikein halua pitää mitään muuta jos pitää lähteä johonkin edes vähän fiksumpaan paikkaan. Mikä tahansa tekosyy kelpaa tämän käyttämiseen. Mutta tässä mekossa minut pystyi bongaamaan edellä hehkutetusta tapahtumasta. Tietysti piti laittaa myös tyttöily-takki, johon vihdoinkin olen saanut laitettua karvakauluksen. Viime talvena kun ostin takin, en voinut sietää tuota pörröä ja se siirrettiin hyllylle välittömästi. Nyt en suostu luopumaan karvasta millään. Minä sydän pörhöiset jutut!

mekko New Look / takki H&M / kengät Ellos / punaiset nahkahansikkaat tuliainen Budapest / laukku GT / sormus Kalevalakoru / rannekoru Humbugi / rintakoru kevään Tampere Vintagesta

Tampere Vintagesta

Olipas taas mukavat pari tuntia mitä tuli vietettyä Pakkahuoneella hipeltelemässä kaikkia ihania juttuja! Löysin aivan ihanat mustat mokkanahkaiset korkokengät jotka vaativat vain uudet korkolaput. Muuten siis aivan mahtavassa kunnossa. Jei! Myyjä sanoi että on kuljettanut niitä mukanaan ties monessako tapahtumassa mutta kukaan ei ole ostanut niitä kun ovat niin pienet. Muiden liian pienet onneksi ovat omaan käpälääni juuri sopivat. :)

Tässä parit kuvat itse tapahtumasta. Todellakin toivon että näitä järjestetään lisää! Paljon paljon lisää!

Kaiken pahan alku...

...on nuo pahuksen punaiset merkit hintalapuissa! :D

Saatoin ihan vähän poiketa Gina Tricotille ja ihan vähän bongasin sieltä pari juttua alessa mitä olin ihan vähän hipeltänyt muutenkin. Tuttu tarina varmaan kaikille, ja päättyy kassan kautta kotia. Tietysti.

Löytöihini kuului harvaa neulosta oleva neule. Olen käytännössä asustellut tässä paidassa monta päivää! Toimii mitä parhaimmin niin housujen kuin myös hameen ja sukkisten kanssa. Otin oikein kunnolla paitaan kokoa että sitä voi pitää teoriassa mekkona. Väri on ihan vaalean vaalea harmaa, hurjan nätti ja jotenkin talvinen sävy. Harkitsen vakavasti mustan vastaavan ostamista, mutta enpä tiedä onko siinä mitään järkeä.

Toinen bongaus löytyi toppien puolelta. Ihan perus topin lärpätin, mutta en vain voinut vastustaa kuvioita. Hakaneuloja! Tämmöiselle hakaneulafriikille jonka farkut pysyivät koossa joskus (yläasteella ja vähän amiksessakin...) käytännössä hakaneuloilla ja pyhällä hengellä tämä oli must have-osastoa.

Hakaneulat vaan on jotenkin niin nättejä... Tai minä vaan vähän tärähtänyt...

Silmä seinässä.

Kun tuntuu ettei ole mitään postattavaa. Kun mistään ei saa kivaa kuvaa. Kun toivoo että taloudessa asustelisi kissa jonka puuhista voisi ottaa kuvia ja tehdä omasta mielestä hauskoja kisu-postauksia. Kun aina vaan on pimeetä. Kun mielessä pyörii tuhannen asiaa aivan järkyttävänä mylläkkänä eikä kykene tuottamaan järjellistä ajatusta. Kun vaan kuuntelee Mad Caddiesia ja haaveilee kesästä ja lämmöstä ja siitä että iho ei kutiaisi aivan tuskaisena. Kaikkihan tietää tämmösen fiiliksen? Silloin kannattaa vilkaista seinälle ja pelästyä lähes hengiltä! Dun dun dun...

Mun jalkalamppu saa aikaseks ihan selkeen silmän seinään! Meinasi olla paskahalvauksen paikka kun ekaa kertaa havaitsin kyseisen ilmiön. Lopulta uskalsin ottaa tuijottajasta kuvankin. Aikas creepyä jos multa kysytään... Oon oikeasti miettinyt että käännän lamppua niin että silmä ei pääse tölläilemään puuhiani. Vilkas mielikuvitukseni on ottanut jo useammin kuin kerran niskaotteen järjestä ja lamppu on ollut pakko sammuttaa.

Merirosvolaulu.

Tästä bändistä hehkutan varmaankin lisää pian... Aivan loistavaa musiikkia!

Lauantain laiskat.

Piti hehkuttaa eilistä Raappanan keikkaa (joka btw oli aivan huikean loistava, kuten koko ilta muutenkin!) kuvapläjäyksen muodossa, mutta koska saatoin unohtaa kameran kotia (vaikka siitä muistutettiinkin, kröhöm) saatte ihastella laiskan lauantain sapuskanmetsästystunnelmia.

Aktivistitakin huppuun pääsi näppärästi piiloon ympäröivää maailmaa, samoten räntähiutaleita. Kätevintä ikinä, etenkin kun käpälät osaa kuljettaa paikalliseen Hesburgeriin ihan tutkalla. Haastetta hupun sisässä piilotteluun toi toki se, että muitakin oli liikkeellä ja meinasin ainakin yhden koiran talloa matkallani. Anteeksi, Musti!

Takeaway-kerrosateria, colaa ja The Big Bang Theory. Näistä tehdään loistavat keikkaillan jälkeiset lauantait. Vielä kun Gossip Girl-toimitukseni saapuisi...

Kesämekko = Talvimekko

Ihan en taida olla vielä sinut sen faktan kanssa että talvi on täällä. Kaamea hinku on käyttää kesämekkoja, ja niinpä myös tein! Hah! In your face, talvi! Eilisen inspiraatiopostauksen suunnittelulla saattoi myös olla vaikutusta asiaan...

En millään malta olla pitmättä tätä pitsistä New Lookilta tilattua mekkoa. Sen piti olla kesän ykkösmekko, mutta ei sitten ollutkaan. Taitaa muuttua talven ykkösmekoksi ainakin niin kauan kun ulkona tarkenee sukkiksilla. Ja ainahan voi ostaa paksummat sukkikset, tai villaiset, ja laittaa vielä pitkät sukat siihen päälle! Kuka väitti että on erikseen kesä- ja talvivaatteita?

Persjalkaisestakin saa huijattua kilometrikinttu-kuvia! Kukapa olisi uskonut... Ja nyt kun kuvat tuli puheeksi, niin kylläpä vain ottaa päähän että valoisaa aikaa kun kunnollisia kuvia saattaisi saada otettua on niin pirullisen vähän. Hämärät kuvat on iha blöä, paitsi sitten kun näyttävät taiteellisilta (mitä tässä blogissa tuskin tulee tapahtumaan). :D

takki Vero Moda / kaulahuivi, neuletekki ja musta mini H&M / mekko New Look /sukkikset Vogue / sukat Seppälä / kengät K-kenkä

Talvista inspiraatiota.

Bongailin ja fiilistelin Lookbookista talvisia kuvia. Tuli satumaisen talvinen ja jotenkin unenomainen fiilis kaikista ihanista kuvista. Valkkasin muutamia suosikkejani teillekin näytille. Enjoy!

Lena R.

Chiara F.

Keiko L.

Ricarda S.

Camille K.

Eleonore B.

Hei-hei-heijastin.

Taas kun tuntuu aina vaan olevan pimeetä ja synkkää, täytyy muistaa vähän kimaltaa. Ja nyt koitan sanoa että kimaltaa muutenkin kuin pikkujoulumekossa (vaikka pikkujoulukimallus onkin kivaa). Bling blingiä kaivataa siis myös ulkovaatteisiin joten ettehän unohda heijastimia! Satunnaisesti autoilevana olen huomannut heijastimien tarpeellisuuden ihan oikeassa elämässä...

Itselle heijastimesta tulee ensimmäisenä mieleen 20 vuotta sitten käytössä olleet OP- ja Volvo-heijastimet ikävän narun päässä, kiinnitettynä vieläkin ikävämmällä hakaneulalla. Onneksi kehitystä on tapahtunut tälläkin saralla ja nyt vaihtoehtoesimerkkinä haluan esitellä Humbugilta ostamani rintaneulaheijastimen joka on löytänyt paikkansa kaulahuivistani.

Yksikään heijastin ei voi olla näin nätti! Ei vain voi olla! Tässäpä oiva vinkki jos joululahjoja on vielä harkinnan ja hankinnan alla...

Marianne-tyttö.

Indiedays on järjestänyt taas kivan kuvakisan. Tällä kertaa inspiraationa toimii Marianne-karkki joka on saanut uuden ulkoasun. Vaikka raidat onkin kivoja, en voi väittää etteikö uusi kuvio olisi osunut ja uponnut oikein kunnolla. Kisan idea on siis stailata uusi Marianne-tyttö.

Tässä oma näkemykseni. En ole ihan varma sanooko "stailaukseni" ennemmin Marianne-tyttö vai Korvatunturi-runaway... Oli miten vaan, tykkäsin puna-valkoisesta kokonaisuudesta kovasti. En ole vielä päättänyt minkä kuvista laitan kisaan mukaan, joten jos lukijoilla on mielipidettä aiheeseen, laittakaa rohkeasti ajatuksia kommenttiboksiin.

takki, hame, huivi H&M / pipo itse tehty / laukku GT / saappaat Aleksi 13 / hanskat Unkarista / sukkikset Vogue

Muistoja lapsuudesta-haaste.

Maria heitti kivan ystävyysviestikapulahaastejutun, joten ilman suurempia lätinöitä vastauksia kehiin. Kovin moni on jo haastettu mukaan, mutta haastan vielä Riehun ja Chatrinin. Ja toki kaikki muutkin jotka haluavat tämän tehdä!

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen “Mikä sinusta tulee isona?”

Muistan halunneeni olla laulaja, rallikuski ja opettaja. Näistä edelleen voisin harkita opettajan hommaa joka on sekin hyvin hyvin epätodennäköinen.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?

En juurikaan lukenut sarjiksia, paitsi satunnaisesti veljen Akkareita. Piirretyistä ehdottomia suosikkeja olivat Muumit, Peukaloisen retket, Tao Tao, Vili Vilperi, Tohtori Sykerö, Hopeanuoli ja tietysti kaikki Disney-jutut kuten Looney Toons. :D Näita kaikkia voisin katsella vieläkin ihan koska vaan...

3. Lempileikkejäsi?

Barbit ja ponit oli aika kova juttu. Myös lautapelejä kulutettiin ja jossain vaiheessa alettiin pelata Nintendolla (kuusnepa oli kova!) Marioo ja vaikka mitä. Ulkona porukalla polttopalloo, keinumattia, poliisia ja rosvoo, 10 tikkua laudalla ja (koska osa tytöistä oli happahulluja) talli-leikit oli kans yhdessä vaiheessa tosi in... Tietysti hypättiin narua ja sitä kuminauha-sik-sak-sokkelo-juttua. Ja kaikki mihin pääsi kiipeen oli kans parhautta!

4. Parhaat synttärisi ja miksi?

Veikkaisin että jotkut naamiaissynttärit. Semmoset on ainakin jääny mieleen kun äippä oli paistanu kakuks kauheen kasan lettuja. :)

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?

Fudista ja ringettee pelasin ja kävin jumpassa joka lähinnä oli erilaisia pelejä ja leikkejä koulun liikkasalissa. Sit tykkäsin hiihtää ja partiossa tuli hilluttua mettissä samoilemassa.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?

Ah ja voih... Dingo! Taitaa edelleen löytyä jostakin jemmasta pari C-kasettia. Tietysti ala-asteella myös Bäkkärit, Spaissarit ja Smurffit oli kova juttu, samoten Ricky Martin johon olin salaa ihastunut. Onneksi palasin ruotuun musiikin saralla jo yläasteelle siirryttäessä.

7. Paras joululahjasi/muu lahja, jonka olet saanut?

Taidettiin olla viettämässä mummun 70-vuotisia. Kyseisissä kemuissa mummu päätti antaa minulle kultaisen rannekorunsa jonka oli saanut vaarilta lahjaksi kun isä syntyi. Tämä on yksi rakkaimmista aarteistani, en vain raaski käyttää sitä kun pelkään rikkovani tai hukkaavani sen.

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?
No ajaa sitä rallia! :D

Omppuhillova!

Taas päästiin ruoka-aiheeseen! Joku intoutui ihmettelemään miten kukaan voi osata tehdä omenahilloa. Aivan hämmennyin tästä kun itse jokunen aika sitten askartelin kyseistä herkkua oikein onnistuneesti. Tästä kaikesta hämmennyksestäni kun selvisin, päätin tehdä nopsan esitelmä-tyyppisen postauksen omppuhillon väsäilystä. Helppoa mutta yksinkertaista tämäkin!

Tarvitset omenoita ja hillosokeria sekä puukon/omenaporan, kattilan, lirauksen vettä ja purkkeja. Mahdollisesti myös sauvasekoittimen tai blenderin jos tykkäät tasaisemmasta hillosta.

Pese omput ja kairaa siemenkodat huitshelkkariin. Voit myös veistää rupiset kohdat pois ja kuoria omput jos haluat, mutta itse en kokenut sitä tarpeelliseksi. Hyvä peseminen riitti. Mittaa suunnilleen omenoiden määrä että tiedät paljonko sokeria laitat. Itse keittelin kolmen litran kattilassa ja laitoin noin 3 dl sokeria per kattila.

Omput siis kattilaan, tehot täysille ja loraus vettä perään. Kun höyryä alkaa nousta kattilasta on aika kipata sokerit sekaan. Nyt vain sekoitellaan kunnes omput on muhjua. Tähän aikaa kuluu omenalajikkeesta riippuen jotakin 10 ja 20 min välillä. Kovat talviomenat vaativat siis pidemmän keittelyajan kuin kesäiset pehmoisemmat lajitoverinsa.

Kun omenat ovat muussaantuneet mielestäsi* sopivasti (*mielestäsi sen takia, että jotkut tykkäävät omenahillossansa selkeistä ompun palasista ja toiset taas eivät) on aika joko purkittaa tai vähän vielä soseutella. Itse tykkään kohtis tasaisesta hillosta joten surauttelin vielä sauvasekoittimella hilloa tasaisemmaksi. Osasyy surauttelulle oli myös se, että en kuorinut omppujani ja hillossani oli paljon muussaantumatonta kuorta.

Sur sur vaan!

Ja herkut purkkiin! Muistakaa pyyhkäistä reunojen väliin jäävät hillot pois että purkki on varmasti tiivis. Purkit ostin Anttilasta kun olivat niin perinteisiä ja nättejä.