Tämä on tarina tytöstä, joka ei koskaan uskonut pitävänsä kimalluksesta tai suurista vaatteista. Ja miten taas kävikään? Suuren kimalluspaitani tarina on vaiheikas. Tilasin sen Hennesin postimyynnistä, kokeilin, irvistin ja palautin. Kuka kumma haluaisi paidan johon mahtuu kaksi ihmistä? Jokin siinä kuitenkin jäi vaivaamaan... Niinpä tilasin sen uudestaan, kokeilin ja rakastuin! Nyt olemme olleet erottamattomat muutaman päivän ajan. :)
Onnistuinpa tekemään jaloistani lyhyen näköiset. Farkut on oikeesti täyspitkät, mutta rullasin niitä vähän kun kotona on aikas lämmin.
Minkähän "ikinä en laittas päälleni"-jutun kumoan itseltäni seuraavaksi? Tää paita on kyllä niin ihana kotona lorvailuun, ja sillä kehtaa helposti lähteä kylillekin hillumaan jos on tarvis. Kimallusta lisää! Harakka-geenini on aktivoitu...
Ja vielä ihan vähän hehkutusta uudesta kesä-myssystäni. Tunnen itseni vähän merirosvoksi tuo raitapipa päässäni. Yarrrrr! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti