Kävin elämäni ensimmäisen kerran katsomassa 3D-leffan. Pettymysten multihuipentuma. Taisin vain odottaa kokemukselta enemmän kuin mitä oli tarjolla. Loppupeleissä perinteinen 2D on mielestäni miellyttävämpää katsottavaa kuin överisti bittinikkaroitu muka-uus-juttu-3D. Muistatteko Kellogsin riisimuropaketit joskus ysärillä? Niissäkin oli takana 3D-kuvia! Ja kaverini oli jutellut mumminsa kanssa joka kertoin että hänkin on käynyt nuorempana katsomassa 3D-elokuvia! Joten miten tästä on saatu aikaiseksi uusi ihmeellinen juttu?!?!?
Pettymys vähän latisti itse elokuvan hienoutta, mutta kyllä Liisa Ihmemaassa oli, noh, en millään pääse yli siitä että että petyin pahasti... Hieno elokuva, hauskat hahmot, ihanat puvut ja oikeasti hyvät näyttelijät joissa mukana myös uusia naamoja. Hauska oli huomata piittetystä unohtuneita hahmoja. Siis hahmoja mitä itse olin unohtanut. Se siitä syväluotaavasta analyysistä.
Millaisia 3D-kokemuksia muilla on ollut? Entäpä ajatuksia itse elokuvasta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti